Kiinteistökohtainen öljy- tai aluelämmitys

Lähtökohdat

Kohteena on pieni kirkonkylä, jossa kiinteistöjen lämmitysenergia tuotetaan pääsääntöisesti kiinteistökohtaisilla öljykattiloilla. Lämpöyhtiö haluaa tutkia onko bioenergialla tuotettu aluelämmitys taloudellisesti kannattava vaihtoehto. Vaihtoehtoina on jatkaa kiinteistökohtaista öljylämmitystä tai siirtyä keskitettyyn lämmitykseen ja tällöin polttoainevaihtoehtoina ovat metsähake tai pelletti.

Tutkittavien kiinteistöjen lämmitettävä rakennusmassa on yhteensä 66 500 r-m3 ja lämmitysenergian tarve vuodessa 4 650 MWh.

Kiinteistöt biolämpölaitokseen liittävän johtoverkon pituus n. 3 000 metriä ja lämpölaitoksen teho 1,8 MW, joka muodostuu1,2 MW ja 0,6 MW biokattiloista.

Kiinteistökohtaisessa lämmityksessä öljy kuluu vuodessa n. 538 000 litraa. Hakkeen 800 kWh/i-m3 energiasisällöllä kuluisi metsähaketta aluelämmityksessä n. 7 600 i-m3 ja pellettivaihtoehdossa pellettiä 1 310 tonnia vuodessa.

Investointikustannukset

Kiinteistöjen öljykattilat ovat yli 15 vuotta vanhoja ja ne uusittava lähivuosina. Kiinteistöjen öljylaitteiden ja polttimien päivitykset yhteensä 149 500 euroa. Öljylämmitykselle ei investointiavustusta.

Hake ja pelletti vaihtoehdoissa investoinnit muodostuvat biolämpölaitoksesta, johtoverkosta ja kiinteistöjen lämmönsiirtimistä. Investointikustannus yhteensä 1 759 500 euroa ja 20 % investointiavustuksella kokonaiskustannus 1 407 600 euroa.

Polttoaineiden hinnat

Polttoöljyn hinta 0,73 euroa/litra, metsähake 12 euroa/i-m3 ja pelletti 156 euro/tonni.

Laskun tulokset

Käytetyillä kustannustasoilla on aluelämmitys taloudellisesti kannattavampi vaihtoehto nykyisille öljyjärjestelmille. Lämmitysenergian tuottamiseen aluelämpölaitoksessa on hake parempi vaihtoehto kuin pelletti.

Kiinteät ja muuttuvat kustannukset

Lämmitysenergian tuotannossa kustannukset jaetaan kiinteisiin ja muuttuviin kustannuksiin. Kiinteitä kustannuksia ovat vuotuiset pääomakustannukset sekä vuotuiset vakuutusmaksut. Muuttuvia kustannuksia ovat polttoainekustannukset, käyttö- ja hoitokustannukset, eri käyttöaineet ja omakäyttösähkö. Energian keskihinta eli loppuhinta muodostuu näistä muuttuvista ja kiinteistä kustannuksista. Öljyllä tuotetun lämmitysenergian loppuhinta on 89,0 €/MWh, hakkeella 59,8 €/MWh ja pelletillä 79,5 €/MWh.

Annuiteetti

Vuotuiset rahoituskustannukset on laskettu annuiteettimenetelmällä eli tasapoistoin. Annuiteettimenetelmä sopii hyvin vertailevaan investointi-laskentaan, kun pääoman suuruus, korkokanta ja aika tunnetaan. Laskussa on laitteiden kuoletusaikana käytetty 10 vuotta ja rakennuksilla 20 vuotta, sekä korokantana on 4,5 %.

Takaisinmaksuaika

Kannattavuuden tarkastelun yhtenä tärkeänä perusteena on takaisinmaksuaika (TMA). TMA ilmaisee missä ajassa kalliimpi investointi on maksanut itsensä takaisin edullisimpina käyttökustannuksina. Tämän ajan jälkeen kalliimpi lämpölaitos alkaa tuottaa voittoa käyttökustannusten erotuksen verran. Hakelaitoksen TMA kiinteistökohtaiseen öljylämmitykseen nähden 4,7 vuotta ja pellettilaitoksen TMA öljyyn 7,1 vuotta.

Sijoitetun pääoman korko

Toisena tärkeänä kannattavuuden perusteena laskelma kertoo sijoitetun pääomankoron. Sijoitetun pääoman korko osoittaa, paljonko lämpölaitoksen investoija saa vuosittain korkoa pääomalleen. Korko lasketaan kalliimman ja halvimman investoinnin välirahalle. Laskussa sijoitetun pääoman korko hakelaitokselle on 14,71 % öljyyn ja pelletillä öljyyn 7,45 %.

Tuotto

Tuotto vuositasolla muodostuu edullisimman ja kalleimman polttoaineen muuttuvien kustannusten erotuksesta. Vuositasolla saadaan hakkeella tuottoa 268 935 euroa öljyyn nähden. Pelletin käytöllä saadaan vastaavasti 172 422 euron tuotto.

Grafiikka

Laskelman kolmannella sivulla on esitetty kustannussuorat. Suorat muodostuvat kiinteistä ja muuttuvista kustannuksista. Suorien lähtöpiste y-akselilla määräytyy lämpölaitoksen investoinnin suuruuden mukaan ja yksikkönä euro/kW eli öljyn kustannusrakennetta esittävä suora lähtee läheltä origoa. Suorat muodostuvat lämpölaitoksien tuottaessa lämpöenergiaa eli muuttuvista kustannuksista. Mitä jyrkempi suorien nousukulma eli k-arvo on, sitä kalliimmasta polttoaineesta on myös kysymys. Hakelaitoksen ja öljykattiloiden kustannussuorat leikkaavat 1 156 tunnissa. Leikkauspisteen mukaan on hakelaitos taloudellisesti paras vaihtoehto.

www-toteutus & design: Ville Ryhänen